Sosiaalinen media?

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja Maija-Liisa Viherä puhui helmikuun pajassa sosiaalista mediasta. Hän kysyi paja-esitelmässä, kuinka syvälle kansaan sosiaalinen media on todella mennyt. Vastausta kysymykseen Viherä etsi tilastokeskukselle tekemästään raportista, jonka avulla selvitettiin kuinka paljon sosiaalisissa medioissa todella liikuttiin.

Mitä sosiaalinen media on?

Sanakirjamääritelmän mukaan sosiaalinen media on tietoverkoissa tapahtuvaa sosiaalista toimintaa. Viherää määritelmä ei tyydytä.
- Huomasin, että onhan meillä aikaisemminkin ollut sosiaalista mediaa. Kaivoin omia kirjahyllyjäni, sääkirja, luentomuistiinpano, vauvakirja. Se kaikki on sosiaalista mediaa. Sitä ei vain kutsuttu tällaisella yleisnimikkeellä.
Aikaisemmat sosiaalisen median muodot Viherästä uusista erottaa se, että uudet muodot eivät taltioidu kirjahyllyyn. Hän kertoo tarinan Romanian matkapäiväkirjasta vuodelta 2001. Matkapäiväkirja hävisi palvelimen vaihtuessa. Viherää pelottaakin se, mitä sosiaalinen media tekee meidän kulttuuriselle lähimuistillemme.

- Jos kaikki tieto häviää muutamassa vuodessa, onko meillä enää kohta kansallista muistia, hän kysyy. – Sanon tulevaisuudentutkijana, että yksi dystopia on se, että meistä tulee dementiayhteiskunta, jos siirrytään kokonaan nettiin.

Sosiaalinen media nuorien media?

Erityisen paljon Viherää huolestuttaa se, että hypettäessämme sosiaalisen median demokratisoivia puolia, unohdamme kaikki ne ihmiset, jotka eivät käytä nettiä. Jo pelkästään sähköpostin ulkopuolelle jää useita ihmisryhmiä.
- Mulle herää aina huoli näistä ei mukana olijoista. Putoavatko marginaalit kokonaan pois pelistä? Kannattaisi miettiä huolellisesti, mitä siinä tapahtuu, Viherä toteaa.

Blogistaniassa liikkuvat harvat

Viherän raportista käy ilmi se, että blogeja kirjoittavat vain harvat. Suosituinta blogien kirjoittaminen on nuorten tyttöjen keskuudessa.
- Blogia kirjoittavien luvut ovat pelottavan pieniä siihen nähden, miten paljon niistä puhutaan, Viherä toteaa.
Blogeja ei myöskään seurata yhtä paljon kuin voisi ajatella.
- Blogeja luetaan vähän enemmän, mutta ei niitäkään kaikki lue. Voidaankin kysyä kuinka syvälle kansaan sosiaalisen median muodot ovat todella menneet ja mitkä ihmisryhmät jäävät kokonaan sosiaalisen median ulkopuolelle, Viherä summaa.
Viherä nostaa blogien lisäksi esille pelit, joiden käyttö on suosittua nuorten miesten keskuudessa ja skypen, jota käyttävät pääasiassa keski-ikäiset naiset. Sekä pelien että skypen ulkopuolelle jää iso joukko ihmisiä. Viherästä sosiaalisesta mediasta ei ainakaan vielä voi puhua koko kansan mediana.

Hinta ja laitteet eivät ole kynnyskysymyksiä

Viherän raportista käy ilmi, että hinta ja käyttötaidot eivät ole kynnyskysymyksiä sosiaalisen median käytössä.
- Suurin osa niistä, jotka eivät käytä sosiaalisia medioita, kokevat sen täysin tarpeettomana, Viherä toteaa.
Tulosta tukee myös se, että netistä löytyviä vanhoja medioita hyödynnetään huomattavasti paljon enemmän kuin uusia. Ihmiset esimerkiksi lataavat netistä televisio- ja radio-ohjelmia huomattavasti useammin kuin osallistuvat uutisryhmien keskusteluihin.
- Se jonka ei pitäisi olla perinteistä nettiä ollenkaan, on yllättävän suosittua, Viherä toteaa.

Summa Summarium

Viherä haluaisikin kiinnittää huomiota siihen keiden medioista puhutaan silloin, kun puhutaan sosiaalista medioista. Raportin perusteella netin sosiaalisimmat mediat eli blogit ja pelit kuuluvat nuorille ja keski-ikäisille naisille. Nuoret miehet pelaavat, nuoret tytöt kirjoittavat blogeja ja keski-ikäiset naiset käyttävät skypeä, mutta miten käy niille, jotka eivät ole nuoria miehiä ja nuoria naisia.

- Summa summarium on se, että paljon hienoja juttuja, mutta ei ole niin yleistä kuin luullaan ja meidän yhteiskuntamme ei ole vielä niin paljon netissä kuin luullaan. Jos ei kiinnitetä huomiota niihin, jotka eivät ole netissä, mitä tapahtuu. Osa ihmisistä jää kokonaan pois joko tahtoen tai tahtomattaan, Viherä lopettaa esityksensä.

Teksti: Jenni Linturi

Kuva: Hannu Linturi